EtusivuAsiakaslehtiViitalan maitotilalla valoisa tulevaisuus

Viitalan maitotilalla valoisa tulevaisuus

Markku ja Sanna-Liisa Viitala ovat pitäneet maitotilaa Peräseinäjoella vuodesta 1983, ja pian on aika jäädä ansaituille eläkkeelle. Ensi vuonna tilan pitoa jatkaa tytär Jutta Viitala. Seinäjoen ammattikorkeakoulusta ensi keväänä valmistuvan Jutan tavoitteena on laajentaa tilaa yhden robotin navetaksi.

Viitalan maitotilan karja on vuosikymmenten varrella kasvanut muutamasta lehmästä nykyiseen 30 lehmään.

– Minun nuoruudessani maitotonkat noudettiin traktorilla jokaisesta talosta kylän omaan Viitalan meijeriin,  isäntä muistelee.

Sanna-Liisa ja Markku ovat laajentaneet tilaa kerran vuonna 1995. Tällöin tehtiin nuorkarjalle lisätilaa, mikä mahdollisti myös tilan omien sonnivasikoiden kasvatuksen.

Nopean tilakeskikoon kasvun myötä yhden robotin navetta nähdään tulevaisuudessa kannattavimpana vaihtoehtona. Suunnitelman ainoa haaste on alueen kalliit peltolohkot. Parhaimmillaan pellosta saa maksaa 20 000 euroa hehtaarilta.

Oma kaura ruokinnan perusta

Kesäaikaan Viitalan tilan lehmät laiduntavat yötä päivää tiheillä laidunnurmilla, joiden pinta-ala on yhteensä noin 10 hehtaaria. Laitumet sijaitsevat mukavasti navetan läheisyydessä.

Nurmilajeiksi tilalla on valittu timotein ohella nurminata sekä puna- ja valkoapila. Säilörehun pinta-ala on noin 24 hehtaaria. Säilörehut korjataan pyöröpaaleihin, joita on kätevä noutaa kauempanakin sijaitsevilta peltolohkoilta.

– Hyvän nurmirehun lisäksi karjan ruokinta perustuu omaan litistettyyn kauraan, jota täydennämme puolitiivisteellä ja kivennäisillä.  Tuotamme kaiken kauran itse noin 14 hehtaarin pinta-alalla. Väkirehut jaamme lehmille parsinavetassa automaattiruokkijalla, joka jakaa rehun sisäruokintakaudella kuudesti päivässä, Markku Viitala kertoo.

Tavoitteena terveet ja kestävät lehmät

Viitaloiden ayshire-valtaisen karjan keskituotos on noin 7000–8000 kiloa vuodessa. Ensisijaisena karjanpidon tavoitteena ovat terveet ja kestävät lehmät.

Maksimaalinen tuotos ei ole koskaan ollut tärkein tilan tavoite. Kestävyystavoitteessa Viitalat ovat onnistuneet hyvin: tilalla on muutama 50-tonnari ja keskipoikimakerta on yli 3,0.

– Poikimisen yhteydessä tuemme lehmien terveenä pysymistä

Calprox-annoksella ja Naprox-kuurilla. Calprox-annostelu poikimapäivänä on pitänyt poikineet lehmät terveinä, isäntä sanoo.

Viitalan tila on ollut Vilomixin asiakas jo yli 20 vuoden ajan. Alue-edustaja Kauko Korpi on jatkanut Kirsti Muotion kanssa alkanutta asiakkuutta ja hyvin sujunutta yhteistyötä viime syksystä lähtien. Viitalat kiittävät erityisesti Vilomixin sujuvaa tavarantoimitusta suoraan tilalle.

Myös Vilomixin Lactolus-juomarehuun tilalla on oltu erittäin tyytyväisiä.

– Siitä ei ole luovuttu, kun se kerran löydettiin, emäntä sanoo.

Vilomixin palvelu pelaa aina tilalle asti. Kuvassa vasemmalla Vilomixin alue-edustaja Kauko Korpi Viitalan tilan väen kanssa.










Kesät kiireisiä, talvet leppoisia

Pitkään lypsykarjaa hoitanut isäntäpari kiittää lomituspalvelun hyvää toimintaa. Lomalla on päästy pois tilalta ja työn arjesta. Talvella työtä on yleensä selvästi vähemmän, sillä lypsyltä selviää kahdessa tunnissa aamuin illoin.

Kesäaikaan eläinrakkaasta Jutasta on ollut vanhemmilleen paljon apua peltotöiden kiireessä. Kaikki säilörehu ja vilja hoidetaan tilan omin voimin aina lehmien ruokintapöydälle asti. Viitalat ovat hyvillä mielin jättämässä tilaa uudelle sukupolvelle.

– Mustat lehmät saavat jäädä tulevaisuudessa vähäisemmälle. Ayshiret ovat kestävämpiä, kuittaa tuleva emäntä.

 

Teksti ja kuvat: Milla Frantzi