EtusivuAsiakaslehtiVasikan intensiivinen alkukasvatus parantaa maitotuotosta

Vasikan intensiivinen alkukasvatus parantaa maitotuotosta



Vasikan tuleva tuotos ja kestävyys ratkaistaan viimeaikaisten tutkimustulosten valossa isolta osin ennen vasikan vieroitusta. Tutkimusten mukaan intensiivinen alkukasvatus parantaa lehmän ensimmäisen kauden maitotuotosta merkittävästi.

Vasikalle tärkeimmät elimet, kuten sydän, keuhkot, ruuansulatuskanava ja utare, alkavat kasvaa ja kehittyä voimakkaasti heti vasikan synnyttyä. Keskimäärin kolmannes lehmälle tärkeistä kudoksista kehittyy ensimmäisten 50 elinpäivän aikana.

Cornellin yliopiston tutkimuksessa selvitettiin vasikoiden ravintoaineiden saannin vaikutusta eri kudosten kasvulle. Tutkimuksen mukaan ensimmäisten kahden kuukauden aikana saatu ravintoaineiden määrä vaikuttaa huomattavasti vasikan kudosten kasvuun. Tulokset kertovat, että eniten ravintoaineiden saanti vaikutti utarekudoksen kehittymiseen. Intensiivisellä alkukasvatuksella ja normaalilla kasvatuksella utarekudoksen määrässä oli eroa keskimäärin noin 5,9 kg. (Soberon ym. 2011).

Alla olevassa taulukossa on kooste vasikkatutkimuskeskus Nutrecon tekemästä vasikoiden kasvatusnopeuskokeesta. Taulukosta näkyy, että intensiivinen kasvu ennen vierotusta (kasvunopeus 860 g/vrk) vaikuttaa tulevan lehmän ensimmäisen kauden maitotuotokseen radikaalisti. Intensiivinen alkukasvatus parantaa ensimmäisen kauden maitotuotosta jopa 1548 kg vuodessa verrattuna maltilliseen alkukasvatukseen.

Oikea ruokinta takaa korkean kasvun

Intensiivisen kasvun tavoitteena voidaan pitää 20 kilon kasvua ensimmäisenä elinkuukautena (714 g/pv). Korkea kasvu ennen vieroitusta maidosta on mahdollista saavuttaa oikealla ruokinnalla ja olosuhteilla. 

Vasikan optimaalisiin olosuhteisiin kuuluvat kuiva alusta, puhdas ja vedoton karsina, tasainen ja lämmin puhtaasta astiasta annettu juomarehu, vapaa kuivarehujen saanti sekä toisten vasikoiden seura. 

Vasikoiden juomarehu tulisi valmistaa aina samalla sekoitussuhteella lämpimään veteen. Hapanjuotossa lämpötilan sijaan tärkeintä on huolehtia siitä, että  juoma säilyy hygieenisenä ja tasalaatuisena. Vasikoiden juoman kerta-annos ei saisi ylittää kolmea litraa, jotta maito ei kulkeudu pötsiin ja aiheuta ripulia. 

Vasikoiden karkearehun on oltava hyvää hygieeniseltä laadultaan, mutta sulavuus voi olla matalampikin. Karkearehu stimuloi pötsin liikkeitä. Väkirehun pitää olla sulavaa ja erityisesti vasikoille erittäin maittavaa. Lisärehuna etenkin yskiville vasikoille voi tarjota

Hivelyx Menthol -nuolukiveä. Se on hyvää ajankulua vasikoille ja pitää talvella yskänkin kurissa.

Tulevaisuuden juomarehut vahvempia

Uusien tulosten myötä Euroopan juomarehumarkkinoille on tullut ravintoainekoostumukseltaan vahvempia juomarehuja, jotka on tarkoitettu juuri lypsylehmävasikoiden intensiiviseen kasvatukseen.

Juomarehujen käyttöohjeet ovat myös muuttuneet vahvempaan suuntaan: tutkimuksen perusteella uusia juomarehuja on sekoitettava 150–170 grammaa litraan vettä, jotta juomasta saadaan riittävän vahva.  Korkean juomarehumäärän ei ole todettu vähentävän vasikoiden kuivarehujen syöntiä.

Vasikka on vielä ensimmäiset kaksi kuukautta ruuansulatukseltaan yksimahaisen kaltainen, joten juomarehumäärän muuttaminen on tehokkain tapa vaikuttaa kasvuun. Nykyisilläkin juomarehuilla, kuten Lactolus-juomarehulla, hyvää kasvua tuetaan helposti, kun juomamäärä lisätään 8–9 litraan päivässä vähintään kolmesti annosteltuna.

 

Vasikoiden paino ensimmäisen kolmen kuukauden aikana ja sen vaikutus maitotuotokseen.

Kasvunopeus
  matala maltillinen keskimääräinen hyvä erinomainen
Paino (kg) syntyessä 40 40 40 40 40
Paino (kg) 2 viikon iässä 43 44 46 48 49
Paino (kg) kuukauden iässä 51 54 57 61 64
Paino (kg) vieroitusvaihe (63vrk) 70 75 81 88 94
Paino (kg) 3 kk iässä 90 97 106 116 125
Keskimääräinen kasvu ennen vieroitusta (g/vrk) 475 550 650 760 860
Keksimääräisen päiväkasvun ero verrattuna maltilliseen kasvuun (g/vrk) -75 0 100 210 310
Lisämaito (kg/v) ensimmäisellä tuotoskaudella maltilliseen kasvuun verrattuna -375 0 501 1050 1548

 

Teksti: Milla Frantzi
Kuva: Esko Keski-Oja